Kissan kiipeilypuun uudistus räsymatoilla vaihe vaiheelta

Siiri hyväksyi uudistetun kiipeilypuun omakseen ja Hiski (alapuolen kuvassa) myös, kunhan taantumukseltaan uskaltautui. 😽 Jeee!

Vasemmanpuoleisessa kuvassa on alkuperäinen kiipeilypuu, joka oli aivan rupuksi raavittu ja antaumuksella käytetty. Se ei myöskään ole parasta laatua. Pylväät ovat 5cm halkaisijaltaan paksut, toisinsanoen liian ohuet isoille kissoille. Eli kannattaa jo kiipeilypuuta hankkiessa ajatella omien kissojen kokoa ja tarpeita, sekä puun käyttöikää. 

Kiipeilypuut eivät kuitenkaan ole aivan ilmaisia (tosin tämä kyseinen puun on alunperin äiti saanut jostakin palkintona!), niin kannattaa korjata sen minkä pystyy. Ennenkaikkea korjaaminen on ympäristöystävällistä!!!

Mietin ensin aikani miten toteutan Kiipeilypuun uudistamisen. Kunnolliset ja paksut narut maksavat yllättävän paljon ja tuollaiset ohuet, joita kiipeilypuissa ruukaa olla pylväiden ympäri käärittynä, eivät kestä kauaa kissojen käsittelyssä ja menevät rumaksi. Päähäni pälkähti, että räsymattoja voisi käyttää tähän tarkoitukseen hyvin, sillä ne ovat parhaita lattiamattojakin kissataloudessa. Kunnon räsymatot kestävät kynsijöitä vuosikausia hyvässä kunnossa! Ylistys räsymatoille 😸💓😍

Tässä työkaluja (osa puuttuu kuvasta), joita käytin kiipeilypuun korjaamisessa: Hyvä ja nopeasti kuivuva liima, nitoja, roudarinteippiä, nuppineuloja, lankaa, isot sakset, viivotin+rullamitta, sopiva kuusiokulma-avain, tussi tai räätälinliitu, ompelukone, kärsivällisyyttä ja intoa. Iso kulmaviivain ei ole välttämätön. Myös pihdit ovat tarpeen (alapuolella näkyvässä kuvassa). Kuusiokulma avainta tarvit kiipeilypuun osien irrottamiseen ja kasaamiseen. Yleensä osat ovat toisissaan kiinni kuusiokoloruuveilla.

Kiipeilypuun purkamisvaiheessa pihdeillä on hyvä kiskoa törröttäviä niittejä irti, niin pylväistä kuin tasolevyistäkin. Niittejä, jotka ovat syvällä (violetti nuoli alemmassa kuvassa) saavat jäädä paikoilleen. Tukevien saksien kärjellä voit vääntää vanhan kankaan irti levyistä. Varo murtamasta lastulevyn reunaa.

Alla on kiipeilypuun kunnostamisen vaihe vaiheelta - kuvasarjoja  eri toimenpiteistä, sekä tarvittaessa lisäselvityksiä kuvien alla. Lopussa vielä möhlinkejä ja huomioita.

*Ennen kiipeilypuun purkamista osiin kuvaa se muistin tueksi. Lisäksi kannattaa samantien numeroida osat, jotta saat kasattua ne takaisin oikeassa järjestyksessä!!! 

*Kiipeilypuun uudistamiseen kannattaa valita kulutusta kestäviä melko tiiviisti kudottuja ja ohuehkoja räsymattoja. Paksua mattoa on hankala käsitellä ja taitoksista tulee jäykkiä, kömpelöitä ja vaikeasti niitattavia. Itselläni oli käytössäni kaksi noin 80cm leveää vanhaa mattoa, joihin oli paikoin tullut lähtemättömiä tahroja. Näin ne saivat vielä jatkoaikaa.

Pylväiden "matotus" / verhoilu;

1. Pylväitä voi olla eripituisia, joten mittaa kaikki. Paksuus niissä ruukaa olla sama.
2. Aloita maton mittaaminen hapsupäästä järjestelmällisesti. Ennen merkintöjä valitse kumman puolen matosta haluat tulevan näkyville, jos niissä on eroja. Tee merkinnät siis huonommalle puolelle.
3. Hapsuvaran (siihen päähän, jossa ei ennestään ole hapsuja tai molempiin päihin, jos joudut leikkaamaan maton keskeltä.) on hyvä olla 6-8cm pitkä, jotta hapsujen somiminen sujuu helposti. Liian lyhyitä hapsuja on vaikea solmia.

4.Teippaa maton leikattu reuna, ennen tätä vaihetta, ettei se rispaannu. Teippaamiseen ohjeistus alempana! Tarvittavan leveyden voi toki laskeakin, jos osaa...😳 Silloin pitää ottaa materiaalin eli maton paksuus huomioon.

6.-7. Kuvissa näkyy mattoon katkoviivoilla merkittynä sekä pylvään pituus, että hapsuvara. Saksi siis pala irti hapsuvaramerkintöjen kohdalta!!!

8. Tarkista matonpalan sopivuus pylvään ympärille. Maton päiden kuuluisi osua sopivasti vastakkain pylvään ympärille kääräistynä, EI päällekäin.

10. Hapsuvara jätetään teippaamatta, sillä se pätkä matonpalasta puretaan ja hapsut solmitaan, jotta matto ei purkaannu. Roudarin- eli ilmastointiteippi oli minulla käytössä.

12. Teippaa myös maton kudottu, purkautumaton pitkä sivu jatkokäsittelyä varten.
13. Leikatun maton kuteet irtoavat helposti vetämällä niitä muutama kerrallaan. Pura teippiin asti. Tarkista vielä ennen hapsujen solmimista palan pituuden sopivuus pylvääseen.

14. Vasemmassa kuvassa maton alkuperäiset hevosenhäntäsolmut. Oikeanpuileisessa kuvassa leikattu matonpää on solmittu kankurinsolmuin, ihan vain siksi, että se oli mielestäni helpompaa. Voi olla, että hevosenhäntäsolmun alla on myös kankurinsomu. Kankurinsolmu on oikeastaan sama kuin umpisolmu. Tarkempia solmu-ohjeita löytyy netistä, esim punomo.fi:stä ja partiowikistä.
Solmi neljä hapsua yhteen solmuun.

15. Hapsut on hyvä taittaa nurjallepuolelle piiloon, jotta ne ja solmut eivät kulu ja katkeile kissojen kynsimiskäsittelyssä.
Käytin ensimmäistä kertaa liimaamiseen Pattexin No more nails-liimaa, joten aiempaa kokemusta minulla ei ole sen toimivuudesta, mutta ainakin sitä oli helppo käsitellä ja se liimautui pylvääseen heti. Purkissa luki myös liiman olevan liuotteetonta. Siitä kuitenkin lähtee melkoisesti "höyryjä", joten sitä käsitellessä kannattaa olla hyvä ilmastointi. Jos voit, tee liimaaminen erillisessä työhuoneessa, tms. 

Vaikka matto myös niitataan pylväisiin, halusin varmistaa liimalla niiden pysymisen, sillä niihin kohdistuu kovaa kulutusta.

16. Liiman levittämisen jälkeen aseta matonpala heti pylvään ympärille, ettei liima kuivu.
17. Maton teipatut päät tulee asettua vastakkain ja matto tiiviisti pylvästä vasten.

18. Teipattujen reunojen niittaaminen ensimmäisenä on tärkeää, jotta matto pysyy paikoillaan.
19. Niittaa myös hieman kauempaa reunaa, jotta varmistat maton pysymisen.

21. Halusin viimeistelyteippauksen kahdesta syystä. Niitit saa piiloon, jotta ne eivät varmasti irtoa ja liitoksesta tulee siistimmän näköinen. Teippinä kannattaa käyttää jotain todella lujaa (minulla kangaspohjaista korjausteippiä, näkyy kuvassa) ja hyvin kiinnittyvää laatua. Jos mahdollista valitse teipin väri maton mukaan...

Tasolevyjen "matotus" / verhoilu;

22. Valitse ensin kumman puolen matosta haluat näkyviin ja käännä parempi puoli alaspäin. Aseta sitten tasolevy nurinpäin maton päälle. Piirrä tussilla tai liidulla saumavara ja saksi irti.

23. Maton leikkaamattomia laitoja ei tarvitse teipata! Eikä tähän hommaan tarvita liimaa, sillä tasolevyjen matot eivät joudu yhtä kovaan kulutukseen kuin pylväät.

24. Niittaa ensin suorankulman laitojen reunat edeten kohti kulmaa. Taita törröttämään jäänyt matonkulma keskelle. Alempana tarkempi ohje kulman niittaamiseen.

27. Kaarta niitatessa maton reuna hieman aaltoilee, mutta se ei haittaa. Niittaa ensin harvemmin ja lopuksi voit täydentää ja tihentää niittauksia.

Pussukoiden uudistus;

Ota pussukoiden alapuoli käyttöön, jos ne ovat kunnossa. Tässä oli.

36. Voit käyttää kaavapaperina leivinpaperia ja teipata niitä yhteen, jos koko ei muuten riitä. Huomaa, että pussukkarauta  on reilusti pienempi kuin pussukkakangas.

37. Pussukkaraudan avulla saat tarkistettua kaavan symmetrisyyttä (paitsi, jos rauta on vääntynyt).
38. Kuvassa näkyvä nuoli osoittaa korjattua kohtaa, joka oli ensin liian loiva.

39.-40. Käytin pussukoihin kahta eri kangasta. Punainen on collegekangasta vanhasta hupparista ja pinkki huovuttuneesta viltistä. Kummassakaan vaihtoehdossa, ei tarvitse pelätä kankaan purkaantumista.

42. Testaa pussukkaraudan avulla tarvittavan kokoinen aukko.

43. Aukko täytyy ommella käsin. Ainakaan rauta ei mahtunut minun ompelukoneen paininjalan alta, vaikka otin paininjalan irti.

Tässä vielä animaatio, kun Siiri testaa uudistettua puuta. Jätin ylätason "piilopirtin" ja kaksi pylvästä pienine pyöreine tasoineen pois, sillä Siiri ja Hiski eivät käyttäneet niitä. Molemmat tykästyivät nykyiseen isoon ylätasoon ja saattavat joko yksin tai yhddessä pötkötellä siellä pitkin pituuttaan. Sieltä on kissojen myös hyvä tarkkailla asunnon ja takapihan tapahtumia.

* Kootessasi kiipeilypuuta uudelleen kasaan pyöritä pylväiden teippisaumat osoittamaan taaksepäin, silloin puu näyttää siistimmältä. Kissat myös yleensä raapivat pylväitä etupuolelta, joten teippisauma eli heikko kohta ei silloin joudu raatelun kohteeksi.

 "Piilopirtin" uudistus;

Milla (oikealla ylhäällä) ja etenkin Miska tykästyivät uuteen oleilupaikkaan, ja se on ollut käytössä ahkerasti.

45. Jos haluat tehdä samanlaisen piilopirtin, kuin alkuperäisessä kiipeilypuussasi on ollut, pura se osiin ja ota siitä kaavat talteen. Kuten Siiri ja Hiski, myöskään Milla ja Miska eivät välitä "umpinaisista" piilopirteistä, joten uudistin sen avonaiseksi.

46. Piilopirtin sivuseinien kangas oli hyvässä kunnossa, joten otin sen käyttöön. Sain siitä kaksi palasta ja laitoin ne päällekkäin pehmentämään alustaa.

Laaduntarkkailjat- Milla ja Miska - ensimmäistä kertaa testaamassa uutta lekottelu ja leikkipaikkaa.

Möhlinkejä ja huomioita;

1. Ensimmäisen pylvään matotuksen kokeilin tähän tapaan; leikkasin matonpalan hieman pidemmäksi ja leveämmäksi kuin pylväs. Teippasin leikkauskohdat ja taitoin päädyn (oikeanpuoleinen kuva ylhäällä) kaksinkerroin, sekä rullasin maton pylvään ympäri päädyt lomittain. Huomasin heti, ettei tämä ollut hyvä ratkaisu, sillä 8mm:n niitit eivät riittäneet kaksinkertaisen maton läpi kiinni pylvääseen. Niinpä päädyin ylempänä ohjeissa esiteltyyn ratkaisuun.

*Jos käytössäsi on teollisuuskone voisit ehkä ommella maton leikatut sivut vinonauhalla, tms! Silloin ei tarvitsisi käyttää teippejä, joista kuitenkin lähtee pistävää tuoksua ja ehkä jotain myrkkyjä...?

2.Ajattelemattomuuttani, leikkasin toisen tasolevyyn tulevan maton väärästä kohdasta. Olisin voinut leikata sen hapsupäästä, jolloin ei olisi tarvinnut teipata kahta sivua. Nyt kulmasta, jossa on kaksi teippikerrosta, tuli aika paksu ja kankea käsitellä/taittaa (ks. kuva ala vas.). Eli ole tarkka mistä kohtaa mattoa kannattaa leikata, jotta vältyt turhalta teippaamiselta.

3. Olin niin tyytyväinen löydettyäni huovuttuneen viltin, joka on mukavan lämmin pötköttelyyn, eikä purkaannu. Leikkasin siitä osat molempiin pussukoihin. Ommeltuani ensimmäisen, huomasin kuitenkin, että viltti on mahdollisesti liian jäykkä materiaali pussukoihin. Tein kokeeksi toisen pussukan collegekankaasta, joka on joustavaa materiaalia. 
Nähtäväksi jää miten nämä kankaat toimivat pitemmällä aikavälillä käytännössä. Ainakin Siiri ja Hiski ovat nukkuneet tyytyväisinä molemmissa.

4. Muistutan vielä osien numeroinnista purkuvaiheessa. Itse en sitä tehnyt, joten kasaaminen oli melkoista pähkäilyä! Onneksi olin sentään ottanut alkuperäisestä kiipeilypuusta kuvan, jonka perusteella sain koottua puun uudelleen. Toki pylväiden pituuksia vertailemalla sain ne oikeille paikoilleen. Numerointi helpottaa työtäsi!

Milla ja Miska kävivät vuoronperään hätistelemässä minua tietokoneen ääreltä tätä Blogipäivitystä tehdessä. Miska aivan uupui ja otti monet makeat unoset pöydällä 💓